Adobe on graafisten ohjelmien kuningas

Tietokoneohjelmat alkoivat yleistyä tekstinkäsittelyssä 1970-luvulla. Kuvankäsittelyyn tietotekniikka tuli laajemmin vasta 1980-luvulla. Toki keskeiset ammattilaispiirit, kuten sanomalehdet, tv-asemat ja kirjapainot ovat käyttäneet tietokoneita jo kaikissa medioissa 1970-luvulla, mutta kotikäyttöön tekstin- ja kuvankäsittely rantautuivat kunnolla vasta 1990-luvulla.

Nykyään on monta alaa, joilla voi tarvita pelkästään yhden ohjelmiston osaamisen, ja tämä osaaminen on työntekijän ammattitaito. Useissa työpaikkailmoituksissa mainitaan ohjelmat, jotka täytyy osata työpaikan saamiseksi. Yksi tällainen suosittu ohjelma on Adoben Illustrator. Se on vektorigrafiikkaohjelma, jolla voidaan tehdä graafista suunnittelua ja siis painokelpoisia tiedostoja. Toinen on Adoben Photoshop, jolla voidaan muokata bittikarttakuvia. Adobe julkisti vuonna 2017 herkullisen ohjelmiston, jonka ammattilaiset uumoilivat tulevan osaksi Photoshopia.

Moni ammatti on nykyään yhtä kuin jonkin tietokoneohjelman osaaminen

Nykyään ammattiin opiskeleminen on monesti sitä, että opetellaan jonkin tietokoneohjelman käyttöä. Hiiri mullisti aikanaan tietokoneiden käyttöliittymän, koska sillä voidaan klikkailla valintoja helposti. Sitä ennen toimittiin esimerkiksi nuoli- ja tabulaattorinäppäimillä, ja ohjelmat avattiin DOS-komentorivillä. Moni ei välttämättä muistakaan tätä aikaa, koska suurin osa käyttäjistä on hypännyt tietotekniikan kelkkaan vasta 2000-luvulla, jolloin käyttäjällä on ollut hiiri ja graafiset käyttöliittymät valmiina.

Graafinen käyttöliittymä oli kynnyskysymys myös internetin yleistymiselle. Internet on ollut olemassa jo vuonna 1985 puhelinmodeemiyhteyden ja komentorivin avulla. Mutta vasta 1990-luvulla internet-teknologiaan liitettiin graafiset ominaisuudet, mikä ampaisi sen rakettimaiseen nousuun. Internetin nopeus oli 1980-luvulla muutaman kymmenen bitin luokkaa. Nykyään nopeus on jo 100 megabittiä, ja vauhti vain kiihtyy.

Samaa voi sanoa tietokoneohjelmista: mitä graafisempi ja havainnollisempi on tietokoneohjelman käyttöliittymä, sitä todennäköisemmin se leviää myös kotikäyttöön. Tietokoneohjelman käyttö on pitkälti valintojen tekemistä hiirellä. Tekstiä ja numeroita toki kirjoitetaan näppäimistöllä. Microsoftin Excel-taulukkolaskenta on hyvä esimerkki ohjelmasta, jota lähes jokainen osaa käyttää, koska sen käyttöliittymä on tehty helpoksi.

Matti Meikäläinen voi opetella jonkin ohjelman taitajaksi

Monissa tietokoneohjelmissa pätee sanonta “työ tekijäänsä opettaa”. Ohjelmaa oppii käyttämään, jos sen uskaltaa avata, ja jos sillä uskaltaa alkaa tehdä kokeiluja. Kokeilijan kannattaa tehdä asioita nauruversio-mentaliteetilla, jottei kynnys nouse liian korkeaksi. Netti ja ilmaisohjelmat ovat tuoneet ohjelmistojen opiskelun kaikkien ulottuville: lataamalla ja asentamalla ilmaisohjelmia netistä käyttäjä pääsee heti kokeilemaan, kuinka jotakin ohjelmaa käytetään.

Usein jonkin ohjelman osaaminen liittyy omaan harrastukseen, esimerkiksi videokuvaukseen. Videokuvaukseen liittyy videoiden editoiminen tietokoneohjelmalla. Netistä saa ilmaiseksi vaikkapa OpenShot-videoeditorin. Pian käyttäjä oppiikin, että videoeditoinnin kynnyksiä saattavat olla vain videoklippien tuominen ohjelmaan ja editoidun videon vieminen jaettavaksi pakkaukseksi.

Julkaisualan tietokoneohjelmissa onkin monesti sama logiikka: jotain kasataan “näyttämölle”, minkä jälkeen tuotos viedään yhdeksi tiedostoksi, jota voidaan käyttää jakamiseen tai valmistukseen. Kun ymmärtää tämän toimintaperiaatteen, voi oppia helposti aina vaan uusia ja uusia tietokoneohjelmia.

Aiemmin käyttäjän suurimpana ongelmana saattoi olla tulostuspainikkeen löytyminen Microsoft Wordistä. Nykyään ongelma saattaa olla diagrammin vieminen 300-resoluutioiseksi kuvaksi, jota voidaan käyttää painotuotteiden valmistukseen. Tai oman kitaraesityksen tallentaminen äänitiedostoksi ja sen vieminen MP3-muotoon.

Netti vaatii ohjelmistoilta nettiyhteensopivuutta

Netti on muuttanut paljon ohjelmien toimintalogiikkaa, koska niihin on jouduttu lisäämään netin tukemat tiedostomuodot. Tavallinen kotikäyttäjä ei ehkä tiennyt vielä vuonna 2000, että nettiä varten kuvan pitää olla JPG- tai GIF-muodossa. Silloin tietokoneohjelmissa ei oltu otettu huomioon kunnolla näitä muotoja. Digikameratkaan eivät aluksi käyttäneet netin tukemia muotoja, mikä oli outoa. Kuvat piti konvertoida jollakin ohjelmalla JPG:ksi tai GIF:ksi.

Kirjanpito-ohjelmistotkin on tehty nykyään helpoiksi: käyttäjällä on paljon täytettäviä kenttiä, joihin syötetään numeroita. On tärkeää, että käyttäjä syöttää tiedon oikeaan kenttään, mitä helpottamaan on käyttöliittymiin lisätty nykyään vinkkejä eli tooltipejä. Vinkki voi olla pieni kysymysmerkki ympyrässä täyttökentän perässä. Klikkaamalla tällaista ikonia ruudulle avautuu tekstilaatikko, jossa on ohjeistettu, mitä tietoja ja missä muodossa kenttään tulee täyttää. Lisäksi on olemassa kenttiin syötettyjen sisältöjen automaattisia tarkistuksia, joilla varmistetaan esimerkiksi se, että syötetty sisältö on oikeassa muodossa, kuten vaikkapa sähköpostiosoite.